21. kesäkuuta 2018

Rustoopuorista murtehella




Taito Etelä-Pohjanmaan kauppa, afääri on perustettu 1960-luvulla. Kauppa toimi ilman omaa nimeä aina vuoteen 1975 saakka, jolloin yhdistyksen johtokunta päätti järjestää nimikilpailun yleisölle. Nimeksi valikoitui Rustoopuori, joka muodostuu sanoista rustoot eli kapiot ja puoti eli kauppa tai puori eli maatalon piha-aitta, jossa näitä rustooksia aikoinaan valmistettiin tulevaa avioelämää varten. Rustoopuorin nimestä viriää murrekeskusteluja lähes viikottain myymälässämme. Eteläpohjalaiset tuntevat nimen paremmin, mutta muualta päin Suomea olevat matkailijat ovat ihmeissään kauppamme eriskummallisesta nimestä.

Kun Rustoopuorin nimen merkitys ja alkuperä on selvitetty, on paljon muitakin käsityöalan murresanoja, jotka herättävät keskusteluja myymälässämme. Ensimmäisenä mieleeni tulevat sanat kutoa, neuloa, tikuta ja ommella, joilla on päällekkäisiä merkityksiä. Rustoopuorissa käy asiakkaita kaikilta murrealueilta ja siksipä usein selvitelläänkin mitä vaikkapa kutomisella tarkoitetaan, eli onko tarkoituksena kutoa kangaspuilla, eli soholoilla vai neuloa neulepuikoilla eli kurinvartahilla. Sana tikuta tarkoittaa sekin neulomista. Neulomisesta puhuttaessa saatetaan Etelä-Pohjanmaalla tarkoittaa kutomisen lisäksi myös ompelemista ja ompelukonettakin sanotaan joskus neulomakoneeksi. Menipä mutkikkaaksi 😊

Osa käsityöalan murresanoista ”istuu lujas” eli pysyy muuttumattomana ja on käytössä edelleen rikastuttaen kieltämme. Toisaalta paljon alan termistöä on unohtunut tai jätetty pois yleiskielestä. Monet sanat ovat kuitenkin niin hauskoja ja kuvaavia, että tein niistä listan. Suurin osa sanoista on poimittu kirjasta Suun muutetta, murresanoja Ilmajoelta, Ilmajoki-seura ry. 1988. 

Finkerpori – sormustin
fiula – paulan kudontalaite, nauhakaide
flammuunen – loimuava, vaihtuvavärinen kangas
flesu, flusu – ryhditön kangas
foori – vuori
fransu, franssu – hapsu
fyrry – röyhelö
färiäri – värjääjä
hames – hame



Hantuuki – pyyheliina
helema – helma
hilikku – huivi
hossoos – villahahtuvan aihio
juluppi – housujen etuhalkio
kaati – esiliina
kaira – joustinneule

kaires – kaide, pirta, kangaspuiden osa
kaitehenkoukku, kairekoukku – koukku, jonka avulla loimilangat vedetään kaiteen läpi


karstoo – karstaaminen
karteeki – verho
karttuuna – puuvillakagas (kaksiniitinen, kuviollinen)
kaselli – kesävaatekangas
kaulahinen – huivi
kehä – laite, jolle loimilanka ”kehittiin”
keri – rukin isopyörä; ympärysmitta
kerinleheret – puinen ruuvilla kiinnitettävä kehältään säädettävä vyyhdin kerimislaite
kierä – kierretty lanka
klanssata – viimeistellä kangaspuissa kudottua kangasta 
klipparoora – leikata
knysy – nirkko
krimpsu – röyhelökoriste vaatteessa
krupata – ommella huonosti
kruppukräätäri – huonon työn tekevä räätäli
kräätäri – räätäli
kräätäröörä – ommella vaatteita
kurin – kudin, kudottavana oleva keskeneräinen työ
kurillanka – neulelanka
kurinvarras – kudinpuikko
kursia – harsia
kutua – kutoa

Leukatasku – kukkaro
liirinki – housunkaulus
loinpuut – luomapuut
lukkari – kangastukki kangaspuissa
lykky – silmukka
nukkapränni – kierremutka langassa
näprätä – askarrella
okulinkuret – matonkude
painet – väriaine värjättäessä, painettaessa
pallet – ommeltu käänne kankaassa 
pallistaa – päärmätä kangasta 
poomi – loimitukki kangaspuissa
prässöös – silittämällä tehty taite
pulttu – housun lahje
pärvöttää – purkaa neulos
pässinpökkimät – lampaan villasta neulotut neuleet


Rasat – lapaset
reimet – kengännauhat
rettu – huono vaate
roiti – peitto
rustoot – morsiamen kapiot  
salaveeti – pellavainen pöytäliina 
silimähinen – ompelulanka
soholot – kangaspuut
sylttysukka – sukat makkaralla
syylingit – miesten varrettomat villasukat
syöstävä – sukkula
sää – säie
sääpuoli – puolisäie (jää puoliksi kutomatta)
tanttu – leninki
troklata – harsia
tryykirauta – silitysrauta
tuuki – pöytäliina
tyyki – kangas 
vakstuuki – vahakangas
vasikka – kangaspuissa sivuun jätetty loimen osa
verha – hame
vieryä – kankaassa väri haalistunut 
virkkoo – virkkaaminen, virkkuu
virkkoos, virkkuu – virkkaus
vyhti – vyyhti
vyhyrinpuut – viipsinpuut
vyhyritä – vyyhditä. 











"Hullu ku en ottanu kurinta, sanoo flikka ku ei tanssihin hajettu"

Hyvää Juhannusta kaikille!
Terveisin Kirsi ja Alli Taito Shop Rustoopuorista

14. kesäkuuta 2018

Tekemisen riemua koululaisten kesäpajoissa!

Taitokeskus Ourassa Alavudella on jälleen vauhdikas kesä meneillään. Tänä kesänä koululaisten kesä käsillä -käsityöpajoissa käsitöiden parissa ahertaa 77 kurssilaista viiden pajaviikon aikana. Nuorimmat kurssilaiset ovat 7-vuotiaita ja vanhimmat 14-vuotiaita, tyttöjä ja poikia.

Taito Etelä-Pohjanmaan Taitokeskuksissa koululaisten kesäpajojen sisältö vaihtelee hieman paikkakunnittain. Meillä Alavudella suuressa roolissa kesäpajoissa on kankaankudonta. Kesällä kurssilaisten käytössä on 11 kangaspuut, joihin me ohjaajat olemme suunnitellleet eri-ikäisille lapsille sopivia loimia. Kangaspuut ovat isot ja ihmeelliset koneet, joita jokainen lapsi haluaa kokeilla ja käyttää. Ensimmäistä kertaa kangaspuiden penkille istahtavalle 7-vuotiaalle ei nipoteta reunojen siisteydestä tai tartuta muihin teknisiin pikkuasioihin. Riittää kun hoksaa kuinka jalat ja kädet toimivat yhteistyössä; jalka painaa polkusta, käsi heittää sukkulan, toinen käsi vetää kuteen kiinni luhalla, polkusen vaihto ja sama uudestaan... helppoa! Poikia kiinnostaa tekniikka; kuinka ne kangaspuut oikein toimivat? Toinen poika kutoo ja toinen istuu kangaspuiden alla ja tarkkailee, mitä oikein tapahtuu polkusta painaessa.





Kangaspuissa kudotut "poppanakankaat" kurssilaiset ompelevat esim. pehmoleluiksi, tyynyiksi ja laukuiksi. Näin hieman epätasaisetkin kankaanreunat siistyvät kivasti. Ja ompelukonekin tulee tutuksi; lasketaan paininjalka alas ja painetaan jalalla kaasua, kädet ohjaavat menoa. Ensimmäisillä ompelukerroilla myös ohjaajan kädet ovat apuna. Kunhan vain muistaisi nostaa jalan kaasulta, kun haluaa pysähtyä😊

Isommat kesäpajalaiset, jotka ovat olleet pajoissa jo monena kesänä, tekevät kärsivällisyyttä ja taitoa vaativia töitä; kutovat kangaspuissa mm. huopia ja mattoja.




Viikon aikana opetellaan kankaankudonnan ja ompelun lisäksi monen monta muuta asiaa; palastelemaan, liimaamaan ja saumaamaan mosaiikkia, palmikoimaan ja tekemään hevosenhäntäsolmuja, värjäämään kangasta, poraamaan porakoneella tai pujottelemaan hakaneulalla nyöriä kujaan.











Viikon aikana jokainen kurssilainen saa valmiiksi monta upeaa käsityötä aarteiksi itselle tai lahjaksi.
Kovasti jo suunnitellaan kavereiden kanssa millä viikolla tullaan ensi vuonna kesäpajaan ja millaisia töitä tehdään! 

"Ensi kesänä jaksan kutoa kangaspuilla piiiitkän käärmeen, kun kädet väsyi ja tämän kesän käärmeestä tulikin vain 30 cm:n pituinen toukka."
                                                                                                    
Aurinkoisin käsityöterveisin ohjaajat Raija ja Satu Taitokeskus Ourasta