Rustoopuorista murtehella

Taito Etelä-Pohjanmaan kauppa, afääri on perustettu 1960-luvulla. Kauppa toimi ilman omaa nimeä aina vuoteen 1975 saakka, jolloin yhdistyksen johtokunta päätti järjestää nimikilpailun yleisölle. Nimeksi valikoitui Rustoopuori, joka muodostuu sanoista rustoot eli kapiot ja puoti eli kauppa tai puori eli maatalon piha-aitta, jossa näitä rustooksia aikoinaan valmistettiin tulevaa avioelämää varten. Rustoopuorin nimestä viriää murrekeskusteluja lähes viikottain myymälässämme. Eteläpohjalaiset tuntevat nimen paremmin, mutta muualta päin Suomea olevat matkailijat ovat ihmeissään kauppamme eriskummallisesta nimestä.

Kun Rustoopuorin nimen merkitys ja alkuperä on selvitetty, on paljon muitakin käsityöalan murresanoja, jotka herättävät keskusteluja myymälässämme. Ensimmäisenä mieleeni tulevat sanat kutoa, neuloa, tikuta ja ommella, joilla on päällekkäisiä merkityksiä. Rustoopuorissa käy asiakkaita kaikilta murrealueilta ja siksipä usein selvitelläänkin mitä vaikkapa kutomisella tarkoitetaan, eli onko tarkoituksena kutoa kangaspuilla, eli soholoilla vai neuloa neulepuikoilla eli kurinvartahilla. Sana tikuta tarkoittaa sekin neulomista. Neulomisesta puhuttaessa saatetaan Etelä-Pohjanmaalla tarkoittaa kutomisen lisäksi myös ompelemista ja ompelukonettakin sanotaan joskus neulomakoneeksi. Menipä mutkikkaaksi 😊

Osa käsityöalan murresanoista ”istuu lujas” eli pysyy muuttumattomana ja on käytössä edelleen rikastuttaen kieltämme. Toisaalta paljon alan termistöä on unohtunut tai jätetty pois yleiskielestä. Monet sanat ovat kuitenkin niin hauskoja ja kuvaavia, että tein niistä listan. Suurin osa sanoista on poimittu kirjasta Suun muutetta, murresanoja Ilmajoelta, Ilmajoki-seura ry. 1988. 

Finkerpori – sormustin

fiula – paulan kudontalaite, nauhakaide

flammuunen – loimuava, vaihtuvavärinen kangas

flesu, flusu – ryhditön kangas

foori – vuori

fransu, franssu – hapsu

fyrry – röyhelö

färiäri – värjääjä

hames – hame

Hantuuki – pyyheliina

helema – helma

hilikku – huivi

hossoos – villahahtuvan aihio

juluppi – housujen etuhalkio

kaati – esiliina

kaira – joustinneule

kaires – kaide, pirta, kangaspuiden osa

kaitehenkoukku, kairekoukku – koukku, jonka avulla loimilangat vedetään kaiteen läpi

karstoo – karstaaminen

karteeki – verho

karttuuna – puuvillakagas (kaksiniitinen, kuviollinen)

kaselli – kesävaatekangas

kaulahinen – huivi

kehä – laite, jolle loimilanka ”kehittiin”

keri – rukin isopyörä; ympärysmitta

kerinleheret – puinen ruuvilla kiinnitettävä kehältään säädettävä vyyhdin kerimislaite

kierä – kierretty lanka

klanssata – viimeistellä kangaspuissa kudottua kangasta 

klipparoora – leikata

knysy – nirkko

krimpsu – röyhelökoriste vaatteessa

krupata – ommella huonosti

kruppukräätäri – huonon työn tekevä räätäli

kräätäri – räätäli

kräätäröörä – ommella vaatteita

kurin – kudin, kudottavana oleva keskeneräinen työ

kurillanka – neulelanka

kurinvarras – kudinpuikko

kursia – harsia

kutua – kutoa

Leukatasku – kukkaro

liirinki – housunkaulus

loinpuut – luomapuut

lukkari – kangastukki kangaspuissa

lykky – silmukka

nukkapränni – kierremutka langassa

näprätä – askarrella

okulinkuret – matonkude

painet – väriaine värjättäessä, painettaessa

pallet – ommeltu käänne kankaassa 

pallistaa – päärmätä kangasta 

poomi – loimitukki kangaspuissa

prässöös – silittämällä tehty taite

pulttu – housun lahje

pärvöttää – purkaa neulos

pässinpökkimät – lampaan villasta neulotut neuleet

Rasat – lapaset

reimet – kengännauhat

rettu – huono vaate

roiti – peitto

rustoot – morsiamen kapiot  

salaveeti – pellavainen pöytäliina 

silimähinen – ompelulanka

soholot – kangaspuut

sylttysukka – sukat makkaralla

syylingit – miesten varrettomat villasukat

syöstävä – sukkula

sää – säie

sääpuoli – puolisäie (jää puoliksi kutomatta)

tanttu – leninki

troklata – harsia

tryykirauta – silitysrauta

tuuki – pöytäliina

tyyki – kangas 

vakstuuki – vahakangas

vasikka – kangaspuissa sivuun jätetty loimen osa

verha – hame

vieryä – kankaassa väri haalistunut 

virkkoo – virkkaaminen, virkkuu

virkkoos, virkkuu – virkkaus

vyhti – vyyhti

vyhyrinpuut – viipsinpuut

vyhyritä – vyyhditä. 

"Hullu ku en ottanu kurinta, sanoo flikka ku ei tanssihin hajettu"

Hyvää Juhannusta kaikille!

Terveisin Kirsi ja Alli Taito Shop Rustoopuorista

Tekemisen riemua koululaisten kesäpajoissa!

Taitokeskus Ourassa Alavudella on jälleen vauhdikas kesä meneillään. Tänä kesänä koululaisten kesä käsillä -käsityöpajoissa käsitöiden parissa ahertaa 77 kurssilaista viiden pajaviikon aikana. Nuorimmat kurssilaiset ovat 7-vuotiaita ja vanhimmat 14-vuotiaita, tyttöjä ja poikia.

Taito Etelä-Pohjanmaan Taitokeskuksissa koululaisten kesäpajojen sisältö vaihtelee hieman paikkakunnittain. Meillä Alavudella suuressa roolissa kesäpajoissa on kankaankudonta. Kesällä kurssilaisten käytössä on 11 kangaspuut, joihin me ohjaajat olemme suunnitellleet eri-ikäisille lapsille sopivia loimia. Kangaspuut ovat isot ja ihmeelliset koneet, joita jokainen lapsi haluaa kokeilla ja käyttää. Ensimmäistä kertaa kangaspuiden penkille istahtavalle 7-vuotiaalle ei nipoteta reunojen siisteydestä tai tartuta muihin teknisiin pikkuasioihin. Riittää kun hoksaa kuinka jalat ja kädet toimivat yhteistyössä; jalka painaa polkusta, käsi heittää sukkulan, toinen käsi vetää kuteen kiinni luhalla, polkusen vaihto ja sama uudestaan... helppoa! Poikia kiinnostaa tekniikka; kuinka ne kangaspuut oikein toimivat? Toinen poika kutoo ja toinen istuu kangaspuiden alla ja tarkkailee, mitä oikein tapahtuu polkusta painaessa.

Kangaspuissa kudotut "poppanakankaat" kurssilaiset ompelevat esim. pehmoleluiksi, tyynyiksi ja laukuiksi. Näin hieman epätasaisetkin kankaanreunat siistyvät kivasti. Ja ompelukonekin tulee tutuksi; lasketaan paininjalka alas ja painetaan jalalla kaasua, kädet ohjaavat menoa. Ensimmäisillä ompelukerroilla myös ohjaajan kädet ovat apuna. Kunhan vain muistaisi nostaa jalan kaasulta, kun haluaa pysähtyä😊

Isommat kesäpajalaiset, jotka ovat olleet pajoissa jo monena kesänä, tekevät kärsivällisyyttä ja taitoa vaativia töitä; kutovat kangaspuissa mm. huopia ja mattoja.

Viikon aikana opetellaan kankaankudonnan ja ompelun lisäksi monen monta muuta asiaa; palastelemaan, liimaamaan ja saumaamaan mosaiikkia, palmikoimaan ja tekemään hevosenhäntäsolmuja, värjäämään kangasta, poraamaan porakoneella tai pujottelemaan hakaneulalla nyöriä kujaan.

Viikon aikana jokainen kurssilainen saa valmiiksi monta upeaa käsityötä aarteiksi itselle tai lahjaksi.

Kovasti jo suunnitellaan kavereiden kanssa millä viikolla tullaan ensi vuonna kesäpajaan ja millaisia töitä tehdään! 

"Ensi kesänä jaksan kutoa kangaspuilla piiiitkän käärmeen, kun kädet väsyi ja tämän kesän käärmeestä tulikin vain 30 cm:n pituinen toukka."

                                                                                                    
Aurinkoisin käsityöterveisin ohjaajat Raija ja Satu Taitokeskus Ourasta